sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Harry Potter ja salaisuuksien kammio (*1, *2, *3)

Miksi valitsin kirjan?
Pitihän minunkin tutustua näihin kirjoihin!

Nimi: Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Kirjailija: J.K Rowling
Sivut: 365 s.
ISBN 978-951-31-8488-9

Ankea kesäloma Dursleyn perheen luona päättyy vauhdikkaasti, kun noitakoulusta tutut Weasleyn veljekset hakevat Harryn luokseen lentävällä Angialla. Ensimmäistä kertaa Harry pääsee tutustumaan oikeaan velhoperheeseen. Sekopäinen Dobby- tonttu on varoittanut Harrya palaamasta takaisin Tylypahkaan, mutta mikään ei saisi Harrya jäämään sieltä pois. Jostain syystä Harry ja Ron Weasley eivät pääse Tylypahkan pikajunan kyytiin ja kun  he lopulta saapuvat kouluun, on vastaanotto kirjaimellisesti murskaava. Pian koulussa alkaa tapahtua kummia.


15.5 Sunnuntai

Kun aloitin tämän kirjan, niin en aina malttanut päästää kirjaa käsistäni. Heti kirjan alussa on ollut ärsyyntynyt, iloinen tai sellainen "ei vittu" fiilis. Ärsyynyin Dursley perheen kohtelusta Harrya kohtaan. Iloinen siitä, että Ron, Fred ja George tulivat hakemaan Harrya pois pienestä vankilasta. Weasleyn äiti ei tosin ollut iloinen! Sitten tajusin Gilderoy Lockhart olevan todella ärsyttävä persoona! Hän on paljon ärsyttävämpi kuin elokuvassa.. Yritin skipata hänen ärsyttävät selostukset siitä miten mahtava hän on..

Harry pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan oikeaan velhoperheeseen ja on todella iloinen, että on päässyt taas vuodeksi pois Dursley perheen luota. Harry on oppinut miten menninkäisiä kitketään puutarhasta pois, miten paljon erilaisia yllätyksiä talossa voi olla. Sitten kuukauden päästä alkaa sitten ongelmat. Harry ja Ron eivät pääse junaansa ja päättävät sitten lähtee lentävällä autolla, josta sitten näkymättömyysnappi pettää ja muutama jästi näkee heidät eikä heille siitä kunnian kukko laula..

Harry ei huutanut ääneen mutta vähältä piti. Sängyllä könötti pieni olento, jolla oli isot lepakkomaiset korvat ja tennispallon kokoiset vihreät mulkosilmät. Harry tajusi heti, että juuri sen hän oli aamulla nähnyt katselevan pensasaidasta. 

18.5 Keskiviikko

Harryn ja Ronin lukuvuosi alkaa hienosti. Lentävän auton tapahtumista he joutuivat jälki-istuntoon. Ron, Voron luokse ja Harry Lockhartin luokse. Molemmille aika tasavertaiset rangaistukset. Lockhartin luona Harry kuuli ensimmäistä kertaa jotain ääntä, joka huolestutti hänet ja kukaan muu ei sitä kuule. Harry saa tietää myös, että hän on kärmessuu eikä sitä katsota todellakaan hyvällä mielellä.

Hermione on keksinyt tavan, jolla he saisivat tietoa salaisuuksien kammiosta. He hankkivat salaisten kirjojen osastolta kirjan ja tekevät monijuomalientä muuttuakseen Goyleksi, Crabbeksi ja Millicentiksi. Harry ja Ron saavatki tietää sellaisia asioita, jotka Malfoy olisi voinut jättää sanomatta. Hermionilla ei tosin liemi mennytkään aivan täydellisesti.

Hermione jäi sairaalasiipeen moneksi viikoksi. Hänen katoamisensa käynnisti hullunmyllyn, kun muut koululaiset palasivat joululomalta, koska kaikki tietysti luulivat, että hänen kimpuunsa oli hyökätty.

23.5 Maanantai 

Harry ja Ron jatkavat kahdestaan tutkimuksiaan, kun Hermione on kangistettuna. Pojat pääsee kyllä pitkälle vaikka tulikin muutama umpikuja. Hagrid antoi vihjeen, joka tosin meinasi olla kohtalokas pojille mutta Weaslyn isän taikomalla autolla pääsivät karkuun.

Tämä saattaa kuulostaa vähän tyhmälle mutta ensimmäistä kertaa ymmärsin miten Valedro lumosi Ginnyn. Tiesin kyllä, että kirjan kautta mutta millä tavalla sai Ginnyn lumottua. En ajattelut asiaa niin että Ginny olisi kirjoitellut siihen monta kuukautta. Arvelin vaan että kun hän sai sen kirjan niin se oli sitten siinä.. 

Ette arvaa minkälaista mielihyvää sain, kun luin, että Lockhartille pantiin luu kurkkuun! Hänhän niin paljon mainosti, että tietää missä salaisuuksien kammio on, tietää siitä otuksesta ja tietää miten tuhota se. Kun hän sit vapaat kädet niin meni herralla sormi suuhun! Ja sitten viel se että muistiloitus meni pilalle!

Harry seisoi pitkän, hämärän kammion toisessa päässä. Kivipilarit, joita kiersivät kaiverretut käärmeet, kohosivat korkeuksiin kannattamaan pimeässä näkymätöntä kattoa ja loivat pitkiä mustia varjoja paikan outoon, vihertävään kajoon.

Kirjan arvio 
Todella viihdyttävä kirja ja mukaansa tempaava! En malta odottaa että saan kolmannen kirjan hankituksi!

Mitä muut piti kirjasta? Ärsyttikö teitä Lockhartin käytön yhtä paljon kun minuakin? Vai enemmän? 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista !!